Kotkan Klubi ry

Pääovi

Sisältö
Historia
Osa 1
Osa 2
Osa 3
Puheenjohtajat
Kaikki sivut

Historia

Tiivistelmän historiikista on v. 2009 laatinut Jukka Kousa

Historiikkiteos Kotkan Klubi 100 vuotta on saatavana Klubin ravintolasta. Teos on mielenkiintoinen katsaus paitsi Klubin historiaan, niin myös kotkalaisen yhteiskunta- ja teollisuuselämän kehitykseen ja siihen vaikuttaneisiin henkilöihin.

Tärkeitä tapahtumia Kotkan Klubin toiminnan ajalta.

1875 - Perustava kokous
1882 - Kotkan Konversationiklubi 1 – Kotka Konversationsklubb 1 perustetaan
1892 - Kotkan Konversationiklubi 2 – Kotka Konversationsklubb 2 perustetaan
1899 - O.Y. Kotkan Konversationiklubi – A.B. Kotka Konversationsklubb
1927 - Kotka Klubb i.f - Kotkan Klubi r.y.
1927 - Oma klubirakennus valmistuu
1976 - Kotka Klubb i.f -Kotkan klubi r.y ja Suomalainen kerho r.y yhdistyvät
1976 - Kotkan Klubi r.y.
1977 - Klubirakennus saneerataan
1979 - Ensimmäiset naisjäsenet
1983 - 100-vuotisjuhlat


Referaatti Ragnar Backströmin historiikkiteoksesta Kotkan Klubi 100 vuotta

Jo vuonna 1874 Kotkassa oli perustettu keskusteluklubin alku, herraklubi. Tosiasiallisesti, joskaan ei juridisesti, klubin perustava kokous pidettiin vuonna 1875 paikkakunnan vastarakennetussa suurhotellissa, Kotka-hotellissa. Kolmetoista vuotta myöhemmin virallistettiin Pyöreän pöydän ritarit yhteenliittymä, joka tällöin sai nimen Union-seura. Näiden erikoislaatuisten klubien pyöreän pöydän ritarit ja unionilaiset johtivat kahden vuosikymmenen ajan sekä ns. Kotkan esikaupunkia että uutta Kotkan kaupunkia.

Kotkan klubin perustamisajankohdasta ei ole olemassa aivan ristiriidattomia tietoja olemassa, mutta keskusteluklubin virallisena aloitusajankohtana pidetään kevättalvea 1882. Pormestari Hugo Melart on kertonut seuraavan yksityiskohdan klubin nimen synnystä. Kun klubin nimestä keskusteltiin, Kotkan Seurusteluklubi ja Kotkan Konversationiklubi olivat tasaväkisiä ehdotuksia. Pormestari Backmanin sanotaan silloin tokaisseen: "Ehdotan Konversationiklubia. Seuraa täällä kyllä on, mutta seurakunta on varsin sekalaista". Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin (ilmeisesti) raatimies Max Südel. Klubi kokoontui Kotka-hotellissa, jossa jäsenet viettivät klubi-iltojaan. Uuden vuoden tanssiaisia ja vapunpäivän lounaita myös järjestettiin.

v. 1891 julkaistiin paikallislehdessä ilmoitus, jolla Konversationiklubi ”sattuneesta syystä” kutsuttiin koolle Universal Gardeniin 12.02.1891 i.p. käsittelemään kysymystä klubin muuttamisesta. Saman lehden numerossa mainitaan, että klubi oli kokoontunut Kotka-Hotellissa vuodesta 1881 alkaen. Klubin perustava kokous pidettiin 7.5.1892 raatihuoneella. Päätettiin, että klubi oli perustettu. Klubin johtokuntaan valittiin pankkikomisario Grönik, tri Appelberg, tullinhoitaja Lundqvist, pankkiagentti von Schantz ja luutnantti af Forselles. Klubi avattiin 23.06.1892 pormestari Backmanin talossa.

Pormestari Backmanin talossa sijaitseva klubihuoneisto ei ollut jäsenkunnan mieleen. Saman talon alakerrassa asusti Kotkassa tilapäisesti oleskelevia henkilöitä. Talvella 1896 poliisin tekemässä rutiinitarkastuksessa todettiin pormestarin talon alakerrassa asuvan henkilön sairastavan sukupuolitautia. Tapaus sai kaupungissa sensaatiomaiset mittasuhteet. Klubin herrat ottivat asian huumorin kannalta, he sanoivat, että sataman kuningatar Julia, lempinimeltään juutalaisnainen, oli taas vaatinut uhrin.

Vakavasti otti asian rouvasväen ompeluseura. Rouvat totesivat, että jotakin oli tehtävä. Kauppaneuvos Ahlqvist sitoutuikin sitten vuokraamaan klubille Vanhan sahan isännöitsijän asunnon puistoineen. Tieto otettiin vastaan suurella tyydytyksellä. Ahlqvistin huvila, joka sijaitsi Kotkan Klubin nykyisellä paikalla, oli kaupungin komein yksityisasunto. Kotkalaisille, etenkin herroille klubin jäsenille ja kaupungin johtohenkilöille, muuttaminen uuteen hienoon huoneistoon oli suuri ilon aihe.


 

Konversationiklubi aloitti kiinteistössä oman ravintolatoiminnan. Klubi aloitti myös neuvottelut kiinteistön (Kirkkokatu 2) ostamisesta. Neuvottelut eivät kuitenkaan johtaneet tulokseen, joten klubi irtisanottiin muuttamaan kiinteistöstä 1.6.1899. Johtokuntaa tämä vastoinkäyminen ei masentanut. Koversationiklubi päätettiin muuttaa osakeyhtiöksi. Tämä varmistaisi klubin toiminnan ”kaikiksi ajoiksi”. Osakeyhtiö perustettiin 2.2.1899. Raatimies Südel myi osakeyhtiölle Nandelstadhin talon (Kirkkokatu 14), joka kyllä edellytti laajoja muutos- ja korjaustöitä soveltuakseen klubikäyttöön. Kiinteistön hankinta rahoitettiin lainavaroin.

Ravintolatoiminta osoittautui kuitenkin jonkun ajan kuluttua kannattamattomaksi. Kiinteistö päätettiin myydä ja toimintaa jatkettiin samoissa tiloissa vuokralla. Vuonna 1924 toimintaa jatkettiin apteekkari Wåhlbergilta vuokratuissa tiloissa Vuorikatu 8:ssa. Klubin uudet jäsenet, joita eivät rasittaneet vanhat perinteet, eivät juuri pitäneet noina vuosina käytössä olleita klubitiloja viihtyisinä eikä muutenkaan klubin tarkoituksiin erityisen sopivina.

Osakeyhtiö päätettiin lakkauttaa 17.11.1926. Tammikuussa 1927 perustettiin uusi klubi, jonka nimeksi tuli Kotka Klubb i.f.–Kotkan Klubi r.y. Puheenjohtajana uuden klubin perustavassa kokouksessa toimi eversti A. Hallberg.

Oli ehkä yllättävää, että Ab Federation Stevedoringin osakkaat, Kotkan ja sen ympäristön suurteollisuus, eivät rakentaneet suurta toimitaloa hyvän sijainnin (Kirkkokatu 2) omaavalle tontilleen, vaan päättivätkin kokouksessaan 13.3.1926, rakentaa kaksikerroksisen klubirakennuksen, johon lisäksi tulisi taitekattoinen ullakkokerros. Uudisrakennusta ympäröimään päätettiin jättää ne muutamat kauniit koivut, jotka olivat peräisin ent. Ahlqvistin puutarhasta.

Eräiden onnistuneiden kiinteistökauppojen seurauksena O.Y. Konversationiklubille oli muodostunut rakennusrahasto 275 000 mk, joka myönnettiin kiinnelainana Ab Federation Stevedoring Ltd:lle Klubirakennuksen rahoitusta tukemaan.

4.3.1927 Stevedoring ja Kotka Klubb-Kotkan Klubi kirjoittivat kahdenkymmenen viiden vuoden vuokrasopimuksen toisen ja kolmannen kerroksen vuokrauksesta klubihuoneistoksi.v

Uuden klubin huoneisto-ongelma oli saanut tyylikkään ratkaisun. Klubin käyttökustannukset hoidettiin klubin hallituksen ja teollisuuslaitosten välisellä herrasmiessopimuksella. Teollisuuslaitokset maksoivat kannatusmaksua, joka vaihteli vuodesta toiseen.


Klubirakennuksen piirsi helsinkiläinen arkkitehti Sven Kuhlefeldt. Klubihuoneiston vihkiäiset pidettiin 24.3.1927. Rakennusta, sen tilavia ja sopusuhtaisia huoneita sekä sisustusta pidettiin erittäin onnistuneina. Siitä tulikin menestys. Sen maine verrattoman hienona ja viihtyisänä klubihuoneistona levisi pian yli maan.

Klubin toiminta oli aina 1960-luvulle asti hyvin vilkasta ja aktiivista. Vuosien mittaan elämäntavat olivat kuitenkin vähitellen muuttuneet. Uusi, paljon rajumpi elämän rytmi ei sallinut ihmisten viettää kiireettömiä klubi-iltoja biljardin ja skruuvipelin leppoisissa merkeissä. Monen ihmisen vapaa-ajan olivat ryöstäneet kodin ja klubin ulkopuolella tapahtuvat aktiviteetit.

Kotkan Klubin käyttö väheni 1970-luvun alussa hälyttävästi ja se johti väistämättä toiminnan tappiollisuuteen. Samojen kannattavuusongelmien kanssa kamppaili Kotkassa toinenkin yhteisö, nimittäin v. 1923 perustettu Kotkan Suomalainen Kerho r.y. Käytyjen neuvottelujen jälkeen todettiin aivan realistisesti, että näin ei voisi tilanne jatkua.

Kotkan Klubin vuosikokouksessa 29.3.1976 puheenjohtaja G. Björkenheim selosti kokoukselle hallituksen käymiä neuvotteluja Kerhon ja Klubin yhdistämisestä. Käydyissä neuvotteluissa oli todettu, että taloudelliset syyt puhuivat yhtymisen puolesta. Yhtymistä vastaan ei myös ollut mitään asiallisia syitä. Luonnollisena tuloksena yhdistykset päättivät yhdistää jäsenistönsä ja voimavaransa.

Samana vuonna pidetyissä kokouksissa uuden yhdistyneen yhdistyksen nimeksi valittiin Kotkan Klubi r.y. Suoritettu sääntöuudistus mahdollisti myös mm. naishenkilönkin liittymisen Klubin jäseneksi. Vuonna 1979 sitten hyväksyttiin ensimmäiset naisjäsenet.

Kotkan Klubin toiminta on yhdistymisen jälkeen jatkunut enempi tai vähempi vakaasti ja perinteitä kunnioittaen uudelle vuosituhannelle.


Kotkan Klubin puheenjohtajat

I. Kotkan Konversationiklubi 1 – Kotka Konversationsklubb 1
1882–83
1884 Raatimies Max Südel
1885-89 -
1890-91 Raatimies Max Südel
II. Kotkan Konversationiklubi 2 – Kotka Konversationsklubb 2
1892-93 Pankinjoht. E. Grönvik
1894 Tri O.I. Appelberg
1895 Pankinjoht. C. Broberg
1896 Tri H. Alfthan
1897-98 Pankinjoht. A. Hallberg
III. O.Y. Kotkan Konversationiklubi – A.B. Kotka Konversationsklubb
1899 Pankinjoht. A. Hallberg
1900-01 Konsuli A. Gullichsen
1902 Pankinjoht. A. Hallberg
1903 Tri R. Rosenius
1904-26 Pankinjoht. A. Hallberg
IV. Kotkan Klubi r.y. – Kotkan Klubi i.f.
1927 Pankinjoht. A. Hallberg
1928-49 Tri R. Appelberg
1949-66 Varat. A. Oinas
1967-70 Dipl.ins. V.-V. Juvonen
1971-76 Lääket. ja kir. tri G. Björkenheim
V. Kotkan Klubi r.y.
1976-77 Dipl.ins. P. Hämäläinen
1978 Dipl.ekon. E. Molander
1979-81 Konsuli J. Forss
1982-84 Pankinjohtaja O. Rantakari
1985-87 Lauri Nyman
1988-90 Pankinjohtaja P. Stepanow
1991-92 Per Hällström
1993-94 Lauri Nyman
1995-97 Pentti Huhta
1998-2001 Aulis Rautio
2002- Ari-Pekka Saari
Kotkan Suomalainen Klubi r.y:n puheenjohtajat
1923-32 K.G. Rustanius
1932-40 V.H. Neittamo
1940-42 L. Anttila
1942-47 A. Mankki
1947-51 I. Laaksonen
1951-53 O. Honkalinna
1953-56 H. Kalve
1956-60 E. Jussila
1960-76 H. Kilgast
 
Mainostoimisto 4F Oy

Valid XHTML 1.0 Strict

Valid CSS!